Muuttoa suunnitteleva kodinomistaja huomaa usein vasta pakatessaan, että seinällä oleva ohjauspaneeli, liiketunnistimet ja ovitunnistimet eivät olekaan hänen omiaan. Hälytyssopimus muuton yhteydessä vaatii päätöksiä: siirretäänkö palvelu uuteen osoitteeseen, irtisanotaanko se vai jätetäänkö laitteet talon ostajalle. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten sopimus ja vuokralaitteet hoidetaan niin, ettei edessä ole yllätyslaskuja eikä uusi koti jää ilman suojaa.
Kenen laitteet seinällä oikeasti ovat?
Ensimmäinen kysymys on omistus. Valvomoon kytketyissä palvelupaketeissa, kuten Verisuren, Securitas Hemman tai Avarn Alertin ratkaisuissa, laitteet ovat tyypillisesti palveluntarjoajan omaisuutta tai sidottu sopimukseen. Asiakas maksaa kuukausimaksua, joka kattaa valvonnan, laitteiden käytön ja usein myös huollon.
Kertaostona hankittu järjestelmä on eri asia. Itse ostettu Ajax- tai Yale-järjestelmä on omaa irtaimistoa, ja sen voi viedä mukana tai myydä talon mukana. Välimuotoja on myös: laitteet on voitu ostaa, mutta valvomopalvelu on erillinen kuukausisopimus.
Ammattilainen aloittaa aina sopimuspaperista. Sieltä löytyvät laitteiden omistus, sopimuskauden päättymispäivä, irtisanomisaika ja mahdollinen muuttoehto.
Hälytyssopimus muuton yhteydessä – siirto vai irtisanominen
Useimmilla valtakunnallisilla toimijoilla on käytäntö palvelun siirtämiseksi uuteen osoitteeseen. Siirto ei kuitenkaan tarkoita, että samat laitteet irrotetaan ja asennetaan sellaisenaan uudelleen. Omakotitalosta kerrostaloon muuttavalle 12 liiketunnistimen ja kahden lasinrikkoanturin kokonaisuus on liian järeä, ja asentaja suunnittelee kohteen yleensä uudelleen.
Siirtoon voi liittyä asennus- tai käyntimaksu, ja joissain tapauksissa sopimuskausi alkaa alusta. Tämä kannattaa kysyä kirjallisesti ennen kuin hyväksyy mitään.
Irtisanominen riippuu sopimustyypistä. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi yleensä irtisanoa sopimuksen mukaisella irtisanomisajalla, tyypillisesti 1-3 kuukautta. Määräaikaisessa sopimuksessa muutto ei automaattisesti oikeuta purkamaan sopimusta etuajassa. Jäljellä olevien kuukausien maksut voivat erääntyä kerralla tai sopimus voi jatkua loppuun asti. Sopimusmallien eroja on käsitelty tarkemmin artikkelissa kuukausimaksu vai kertaostos ja sitoutumisaika.
Käytännön esimerkki: omakotitalosta kerrostaloon
Tyypillinen tilanne: pariskunta myy omakotitalonsa Tampereen Hervannasta ja muuttaa kerrostaloon Helsinkiin. Talossa on valvomoon kytketty langaton hälytysjärjestelmä, 36 kuukauden sopimus, josta on jäljellä 14 kuukautta. Kuukausimaksu on noin 45 €.
Jos sopimus irtisanottaisiin, jäljellä olevat maksut olisivat noin 630 €. Siirto Helsinkiin tulee usein edullisemmaksi, vaikka siihen liittyisi asennuskäynti. Kerrostalokotiin riittää kevyempi kokonaisuus: ovitunnistin, yksi tai kaksi PIR-anturia ja palvelun piiriin liitetty palovaroitin.
Toinen vaihtoehto on kysyä, voiko talon ostaja jatkaa palvelua. Sopimus ei siirry automaattisesti, mutta palveluntarjoaja tekee ostajan kanssa usein uuden sopimuksen samoilla laitteilla.
Muuton askeleet oikeassa järjestyksessä
Kokenut asiantuntija aloittaa sopimusasiat viimeistään 4-6 viikkoa ennen muuttoa. Silloin irtisanomisaika ehtii kulua ja asennusaika uuteen osoitteeseen järjestyy.
1. Tarkista sopimus – omistus, päättymispäivä, irtisanomisaika ja muuttoehto.
2. Ilmoita palveluntarjoajalle kirjallisesti ja pyydä vastaus siirron kustannuksista.
3. Sovi laitteiden purku tai palautus – vuokralaitteet palautetaan yleensä ohjeiden mukaan, ja palauttamattomista voidaan laskuttaa.
4. Ilmoita vakuutusyhtiölle osoitteenmuutoksesta ja uuden kodin turvaratkaisuista.
5. Varmista palovaroittimet uudessa kodissa ennen ensimmäistä yötä.
Vakuutusyhtiöt myöntävät hyväksytystä, valvomoon kytketystä järjestelmästä alennuksen kotivakuutuksesta tai edellyttävät sitä tietyissä kohteissa. Alennus ei siirry uuteen osoitteeseen itsestään. Ehdot löytyvät artikkelista vakuutusyhtiöiden vaatimukset hälytysjärjestelmälle.
Yleisimmät virheet muuttotilanteessa
Palovaroittimet lähtevät hälytysjärjestelmän mukana. Jos savuilmaisimet kuuluvat vuokrapakettiin ja ne puretaan, asunto voi jäädä ilman varoittimia. Palovaroitin on Suomessa lakisääteinen jokaisessa asunnossa ja loma-asunnossa. Vähimmäismäärä on yksi varoitin alkavaa 60 m² kohden jokaisessa kerroksessa, ja uudemmissa rakennuksissa vaaditaan sähköverkkoon kytketyt varoittimet. Myyjän kannattaa sopia ostajan kanssa, mitkä varoittimet jäävät taloon.
Sovellus ja käyttäjätunnukset unohtuvat. Omistetun DIY-järjestelmän luovuttaminen ostajalle ilman tehdasasetusten palautusta tarkoittaa, että myyjä näkee edelleen hälytykset ja mahdollisesti kamerakuvan. Tämä on myös tietosuojaongelma. Hubin omistajuus siirretään sovelluksessa, omat tunnukset poistetaan ja pilveen tallentuneet kamerakuvat poistetaan. Jos järjestelmä otetaan mukaan, ohjeet löytyvät artikkelista DIY-järjestelmän liittäminen verkkoon ja sovellukseen.
Uuden kodin kamerasijoittelu kopioidaan vanhasta. Omakotitalon pihaa saa kuvata, mutta kerrostalon porraskäytävä ja yhteiset tilat eivät ole asukkaan omaa aluetta. Ennen kameran asentamista kannattaa tarkistaa ajantasaiset GDPR- ja kameralain vaatimukset sekä taloyhtiön kanta. Vuokra-asunnossa tarvitaan lisäksi vuokranantajan lupa porareikiin.
Myytti: hälytysjärjestelmä kuuluu taloon
Moni myyjä olettaa, että seinään asennettu järjestelmä siirtyy kaupassa ostajalle samoin kuin ilmalämpöpumppu. Vuokralaitteiden kohdalla näin ei ole. Laitteet ovat palveluntarjoajan omaisuutta, eikä niitä voi myydä talon mukana.
Asia kannattaa mainita jo myynti-ilmoituksessa ja kauppakirjassa. Muuten ostaja voi odottaa toimivaa järjestelmää ja huomata muuttopäivänä, että valvonta on katkaistu ja paneeli purettu.
Rajatapauksia on. Langallisessa järjestelmässä kaapelointi jää seiniin, vaikka keskus ja anturit poistetaan, ja ostaja voi hyödyntää valmiita vetoja oman järjestelmänsä asennuksessa. Fyysiset lukot taas ovat eri asia kuin hälytysjärjestelmä: lukkojen sarjoitus tai vaihto uudessa kodissa hoidetaan lukkoliikkeen kautta, ei hälytysyrityksen.
Mökki ja toinen osoite samassa sopimuksessa
Jos samalla sopimuksella on valvottu sekä kotia että mökkiä, muutto koskee yleensä vain toista kohdetta. Mökin GSM-pohjainen järjestelmä voi jatkaa toimintaansa ennallaan, mutta yhteystiedot ja avainhenkilöt valvomon hälytysketjussa on päivitettävä. Jos Helsinkiin muuttaneen omistajan matka Savonlinnan mökille pitenee kahdesta tunnista viiteen, hälytysketjuun kannattaa lisätä mökin lähellä asuva naapuri.
Hälytyksen lauetessa valvomo toimii sopimuksen mukaisesti. Todellisessa hätätilanteessa, kuten tulipalossa tai käynnissä olevassa murrossa, soitetaan aina hätänumeroon 112.
UKK
Voinko irtisanoa määräaikaisen hälytyssopimuksen muuton takia?
Muutto ei yleensä ole peruste purkaa määräaikaista sopimusta ilman kuluja. Palveluntarjoajat tarjoavat kuitenkin usein siirtoa uuteen osoitteeseen, ja ehdoista voi neuvotella. Riitatilanteessa kuluttajaneuvonta auttaa maksutta.
Mitä teen vuokralaitteille, jos irtisanon sopimuksen?
Laitteet palautetaan palveluntarjoajan ohjeiden mukaan, joskus postitse ja joskus asentajan purkukäynnillä. Palautuksesta kannattaa pyytää kuittaus, sillä palauttamattomista laitteista voidaan laskuttaa.
Saako talon ostaja jatkaa vanhaa hälytyssopimusta?
Sopimus on henkilökohtainen eikä siirry kaupan mukana. Ostaja voi kuitenkin tehdä palveluntarjoajan kanssa uuden sopimuksen, jolloin laitteet voivat jäädä paikalleen.
Muistilista ennen muuttopäivää
Hälytysasiat kannattaa hoitaa samassa aikataulussa kuin sähkösopimus ja kotivakuutus, ei vasta muuttoautoa pakatessa. Tarkista omistus, ilmoita muutosta kirjallisesti ja selvitä siirron hinta ennen irtisanomista. Varmista, että vanhaan kotiin jää lakisääteiset palovaroittimet ja että uudessa kodissa ne toimivat ennen ensimmäistä yötä.
Yksi käytännön vinkki vielä: ota valokuva ohjauspaneelista, laitteiden sarjanumeroista ja sopimuksen ehdoista ennen purkua. Jos palautuksesta tai loppulaskusta tulee myöhemmin erimielisyyttä, kuvat ratkaisevat asian nopeammin kuin muistikuvat.