Kun kotihälytys laukeaa keskellä yötä tai lomamatkan aikana, vartijan tarkastuskäynti on usein ainoa tapa saada nopeasti varmuus siitä, mitä kohteessa tapahtuu. Vartijan tarkastuskäynti hälytyksen jälkeen maksaa Suomessa tyypillisesti 60-150 € kerralta, mutta lopullinen hinta riippuu sopimuksesta, kellonajasta, etäisyydestä ja siitä, onko käynti jo sisällytetty kuukausimaksuun. Tämä artikkeli on omakotitalon omistajille, mökkeilijöille ja taloyhtiöiden hallituksille, jotka haluavat tietää etukäteen, mitä käynnistä maksetaan ja milloin se kannattaa.
Hinnan tunteminen etukäteen säästää yllätyksiltä. Moni huomaa vasta ensimmäisestä laskusta, että sopimuksessa luki ”vartijakäynnit hinnaston mukaan”.
Miten vartijan tarkastuskäynti käynnistyy
Kun hälytysjärjestelmä lähettää hälytyksen valvomoon, operaattori tarkistaa ensin hälytyksen tyypin ja yrittää tavoittaa asukkaan tai sopimukseen merkityt yhteyshenkilöt. Jos kukaan ei vastaa tai vastaaja ei pysty vahvistamaan hälytystä aiheettomaksi, valvomo lähettää vartijan paikalle. Prosessi on kuvattu tarkemmin artikkelissa mitä valvomossa tapahtuu, kun kotihälytys laukeaa.
Monessa järjestelmässä valvomo näkee myös kameran tai PIR-kameran ottaman kuvasarjan. Esimerkiksi Verisuren ja Ajaxin kuvaavat liiketunnistimet lähettävät hälytyksen yhteydessä muutaman kuvan, joiden perusteella operaattori voi päätellä, onko kyseessä kissa, verho vai ihminen. Kuvavarmennus vähentää turhia käyntejä selvästi.
Vartija tarkistaa kohteen ulkopuolelta: ovet, ikkunat, jäljet lumessa ja mahdolliset rikkoutuneet lasit. Jos kohteesta on luovutettu avain, vartija voi tarkistaa myös sisätilat. Merkit murrosta johtavat siihen, että vartija ilmoittaa poliisille ja jää tarvittaessa vartioimaan kohdetta.
Mistä tarkastuskäynnin hinta muodostuu
Hinta ei ole koskaan pelkkä yksi luku. Kokenut asiantuntija katsoo sopimuksesta ensin, mitkä seuraavista kohdista koskevat juuri omaa kohdetta:
- Peruskäyntimaksu – yleensä 60-150 € arkipäivänä, yritys- ja toimitilakohteissa usein enemmän.
- Yö-, viikonloppu- ja pyhälisä – voi nostaa hintaa kymmenillä prosenteilla.
- Lisäaika kohteessa – jos vartija joutuu odottamaan poliisia tai lasinikkunan paikkausta, laskutus jatkuu tyypillisesti alkavilta 15-30 minuutin jaksoilta.
- Matkakulut – haja-asutusalueilla ja mökkikohteissa voidaan periä kilometrikorvaus tai kiinteä aluelisä.
- Avainsäilytys – avaimen säilytyksestä valvontayhtiöllä peritään usein pieni kuukausimaksu tai kertamaksu.
Osa valvomopalveluista sisältää kuukausimaksussa rajallisen määrän käyntejä tai ainakin aiheellisista hälytyksistä tehdyt käynnit. Toisissa jokainen käynti laskutetaan erikseen. Securitas Hemman ja Avarn Alertin palvelumalleja on vertailtu artikkelissa Securitas Hemma ja Avarn Alert -valvomopalvelut, mutta tarkka hinta kannattaa aina tarkistaa voimassa olevasta hinnastosta, koska ne päivittyvät.
Myytti: poliisi tulee paikalle, kun hälytin soi
Yleinen väärinkäsitys on, että hälytysjärjestelmä hälyttää automaattisesti poliisin. Näin ei ole. Poliisi ei reagoi yksityisen murtohälyttimen sireeniin tai valvomon signaaliin ilman varmennusta, ja vartija on se, joka käy tarkistamassa tilanteen.
Toinen myytti on, että vartija tulee ”heti”. Helsingissä, Espoossa ja Tampereella vasteaika voi olla 15-30 minuuttia, mutta Pohjois-Suomessa tai Saimaan mökkisaarella odotus voi venyä tunteihin. Joissakin syrjäisissä kohteissa vartijapalvelua ei ole saatavilla lainkaan, jolloin hälytys ohjataan vain omistajan puhelimeen.
Jos on syytä epäillä, että kohteessa on tunkeutuja tai tulipalo, soitetaan aina hätänumeroon 112. Vartija ei korvaa poliisia eikä pelastuslaitosta.
Vartijan tarkastuskäynti mökillä ja haja-asutusalueella
Kausityhjillään olevat mökit ovat murtojen kannalta houkuttelevia, mutta juuri niissä vartijakäynti on kallein ja hitain. Tyypillinen tilanne: Keski-Suomen kesämökillä GSM-pohjainen hälytin laukeaa helmikuussa, omistaja on Helsingissä, ja lähin vartija ajaa paikalle 60 kilometrin päästä. Lasku voi tällöin olla kaksinkertainen kaupunkikohteeseen verrattuna.
Ammattilainen aloittaa mökkikohteen suunnittelun kysymällä, kuka paikallinen voi käydä tarkistamassa tilanteen. Naapuri tai lähellä asuva sukulainen yhteyshenkilönä voi säästää useita satoja euroja vuodessa. Kamera tai kuvaava liiketunnistin auttaa päättämään etänä, tarvitaanko vartijaa ollenkaan.
Talvella myös lumikuorma, myrskyt ja jäätyvä vesijohto aiheuttavat hälytyksiä. Vesivuotovahdin tai lämpötila-anturin hälytys ei välttämättä vaadi vartijaa vaan putkimiehen.
Yleisimmät virheet, jotka nostavat laskua
Puutteelliset yhteystiedot. Jos valvomo ei tavoita ketään, se lähettää vartijan. Vanhentunut puhelinnumero tai yksi ainoa yhteyshenkilö johtaa turhiin käynteihin. Sopimukseen kannattaa merkitä 2-3 henkilöä, jotka vastaavat myös yöllä.
Väärin sijoitetut anturit. PIR-anturi lämpöpatterin yläpuolella, ilmalämpöpumpun puhallussuunnassa tai lemmikin kulkureitillä laukeaa ilman syytä. Muutama turha käynti vuodessa voi maksaa enemmän kuin koko anturin uudelleensijoitus.
Sopimusehtojen lukematta jättäminen. Etenkin ovelta myydyissä sopimuksissa vartijakäyntien hinnat on usein mainittu vain erillisessä hinnastossa. Käyntimaksut, avainsäilytys ja sitoutumisaika kannattaa selvittää ennen allekirjoitusta – lisää aiheesta artikkelissa kuukausimaksu vai kertaostos ja sitoutumisaika.
Maksaako vakuutus tai joku muu käynnin
Kotivakuutus ei yleensä korvaa turhista hälytyksistä aiheutuneita vartijakäyntejä. Jos kyseessä on todellinen murto, käynnin kulut voivat joissain tapauksissa kuulua vahingon selvittelyyn, mutta tämä vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Asia kannattaa varmistaa omalta vakuutusyhtiöltä ennen kuin siihen luottaa.
Vakuutusyhtiöt voivat myöntää alennusta kotivakuutuksesta, jos kohteessa on hyväksytty, valvomoon kytketty hälytysjärjestelmä. Alennus ei kuitenkaan kata käyntimaksuja, vaan se on erillinen etu.
Taloyhtiöissä yhteisten tilojen, kuten kellarin ja pyöräkellarin, hälytyksistä tehdyt käynnit laskutetaan yleensä taloyhtiöltä. Hallituksen kannattaa sopia isännöitsijän kanssa, kuka valvomoon vastaa ja millä perusteilla vartija lähetetään.
Vartiointi, hälytysjärjestelmä ja paloturvallisuus ovat eri asioita
Vartiointipalvelut kuuluvat turvallisuuspalveluihin, ja vartijalla on oltava voimassa oleva vartijakortti. Hälytysjärjestelmän toimittaja myy ja asentaa laitteet, valvomo vastaanottaa hälytykset ja vartiointiliike tekee käynnit – joskus sama yritys hoitaa kaiken, joskus ei. Sammuttimien huolto kuuluu sammutinhuoltoyrityksille ja fyysiset lukot lukkoliikkeille.
Murtohälytin ei myöskään korvaa palovaroitinta. Palovaroitin on Suomessa lakisääteinen jokaisessa asunnossa ja loma-asunnossa, vähintään yksi jokaista alkavaa 60 m² kohti ja jokaisessa kerroksessa. Valvomoon kytketty palohälytin voi nopeuttaa avun saamista, mutta tulipalossa soitetaan aina ensin 112.
UKK
Paljonko vartijan tarkastuskäynti maksaa hälytyksen jälkeen?
Tyypillisesti 60-150 € kerralta kotikohteessa. Yö- ja viikonloppulisät, lisäaika kohteessa ja pitkät matkat nostavat hintaa. Osassa sopimuksia aiheelliset käynnit sisältyvät kuukausimaksuun.
Voiko vartijan käynnin perua, jos hälytys osoittautuu aiheettomaksi?
Kyllä, jos valvomo tavoittaa sinut ja annat sovitun tunnussanan ennen kuin vartija on lähtenyt. Jos vartija on jo matkalla, käynti laskutetaan usein kokonaan tai osittain sopimusehdoista riippuen.
Tarvitseeko vartija avaimen kotiin?
Ei välttämättä, mutta ilman avainta vartija voi tarkistaa vain ulkopuolen. Avainsäilytys mahdollistaa sisätilojen tarkistuksen ja esimerkiksi vesivuodon tai savun havaitsemisen.
Ennen kuin seuraava hälytys laukeaa
Selvin säästö saadaan yhteystietojen ja antureiden kuntoon laittamisesta. Kun valvomo tavoittaa jonkun ja kuvavarmennus näyttää, ettei kohteessa ole ketään, vartijaa ei tarvita.
Pyydä toimittajalta kirjallinen hinnasto käynneistä, lisistä ja avainsäilytyksestä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Jos kohde on mökki tai haja-asutusalueella, kysy erikseen vasteaika ja matkakulut. Kun nämä ovat selvillä, vartijan tarkastuskäynnin lasku ei tule yllätyksenä.