DIY-hälytysjärjestelmä sopii monelle omakotitalon tai kerrostaloasunnon omistajalle, joka haluaa parantaa kodin turvaa ilman kalliita asennuskuluja ja pitkiä sopimuksia. Omatoimi-asennus on yleistynyt Suomessa merkittävästi 2020-luvulla, kun langattomat järjestelmät ja sovellusohjaus ovat tehneet asennuksesta huomattavasti helpompaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä DIY-hälytysjärjestelmä käytännössä tarkoittaa, millaisia järjestelmätyyppejä on tarjolla, miten asennus etenee vaihe vaiheelta ja missä tilanteissa kannattaa harkita ammattilaisen apua.
Mitä DIY-hälytysjärjestelmä tarkoittaa
DIY-hälytysjärjestelmällä tarkoitetaan pakettia, jonka käyttäjä asentaa itse ilman asennusliikkeen käyntiä kotona. Paketti sisältää yleensä keskusyksikön, muutaman liiketunnistimen tai ovitunnistimen sekä sovelluksen, jolla järjestelmää hallitaan puhelimesta.
Suurin osa nykyisistä DIY-ratkaisuista on langattomia hälytysjärjestelmiä, jotka kommunikoivat WiFi:n tai GSM-yhteyden kautta. Tämä eroaa perinteisestä langallisesta järjestelmästä, joka vaatii kaapelointia seinien sisään ja on käytännössä aina ammattilaisen asentama.
Kenelle omatoimi-asennus sopii
DIY-ratkaisu sopii parhaiten vuokra-asuntoihin, pienempiin kotitalouksiin ja tilanteisiin, joissa budjetti on rajallinen. Koska antureita ei tarvitse porata kiinni pysyvästi, järjestelmän voi usein purkaa ja ottaa mukaan muutettaessa.
Sen sijaan laajoihin kiinteistöihin, taloyhtiöihin tai kohteisiin, joissa vaaditaan 24/7-valvomopalvelu vakuutuksen ehtona, kannattaa harkita ammattilaisen asentamaa järjestelmää. Lisätietoa eri vaihtoehtojen vertailusta löytyy artikkelista hälytysjärjestelmän valinnasta.
Yleisimmät DIY-järjestelmätyypit ja komponentit
Kotitalouden DIY-pakettiin kuuluu tyypillisesti seuraavia osia:
Keskusyksikkö – järjestelmän aivot, joka vastaanottaa tiedon antureilta ja lähettää hälytyksen sovellukseen tai valvomoon.
Liiketunnistin (PIR-anturi) – havaitsee liikkeen huoneessa infrapunasäteilyn muutoksen perusteella. Yleisin anturityyppi olohuoneisiin ja käytäville.
Ovi- ja ikkunatunnistin (magneettitunnistin) – hälyttää, kun ovi tai ikkuna avataan ilman että järjestelmä on purettu.
Lasinrikkoanturi – tunnistaa lasin rikkoutumisen äänitaajuuden perusteella, hyödyllinen etenkin maantasokerroksen ikkunoissa.
Sireeni – sisä- tai ulkokäyttöön tarkoitettu äänihälytin, joka karkottaa tunkeutujan ja hälyttää naapurustoa.
Tunnetuimpia valmistajia kotitalouksien DIY-markkinalla ovat muun muassa Ajax, Yale ja Somfy, jotka tarjoavat modulaarisia paketteja laajennettavaksi tarpeen mukaan. Näistä ja muista älykodin turvaratkaisuista kerrotaan tarkemmin artikkelissa älykodin turvajärjestelmistä.
Asennus vaihe vaiheelta
Omatoimi-asennus etenee yleensä seuraavasti:
Ensin suunnitellaan anturien sijoittelu. Kannattaa käydä läpi talon pohjapiirros ja merkitä kaikki mahdolliset tulotiet – ovet, maantasoikkunat ja terassin ovet ovat tyypillisiä murtoreittejä.
Toiseksi keskusyksikkö kytketään verkkovirtaan ja yhdistetään kotiverkkoon. Useimmat järjestelmät ohjaavat käyttäjän läpi parituksen sovelluksen kautta.
Kolmanneksi anturit kiinnitetään paikoilleen. Langattomat anturit käyttävät yleensä kaksipuolista teippiä tai kevyitä ruuveja, joten asennus onnistuu ilman erikoistyökaluja.
Neljänneksi järjestelmä testataan huolellisesti – jokainen anturi laukaistaan käsin ja varmistetaan, että hälytys näkyy sovelluksessa ja tarvittaessa siirtyy valvomolle asti.
Lopuksi kannattaa tallentaa varmuuskopio asetuksista ja opastaa kaikki taloudessa asuvat järjestelmän käyttöön, mukaan lukien viritys- ja purkukoodit.
Yleisimmät virheet omatoimi-asennuksessa
Yksi tavallisimmista virheistä on anturien sijoittaminen liian harvaan – esimerkiksi vain eteiseen, jolloin makuuhuoneen ikkunasta tuleva tunkeutuja jää huomaamatta ennen kuin on jo sisällä. Toinen yleinen virhe on WiFi-yhteyden varaan rakennettu järjestelmä ilman varavirtaa tai mobiiliyhteyttä varajärjestelmänä – sähkökatkon tai reitittimen kaatumisen aikana koko järjestelmä lakkaa toimimasta.
Kolmas virhe on unohtaa testata sireenin äänenvoimakkuus ja hälytyksen kulkeutuminen puhelimeen ennen kuin luottaa järjestelmään täysin. Monet ostavat järjestelmän, asentavat sen kiireessä eivätkä koskaan käy läpi täyttä testiä – tämä paljastuu usein vasta silloin kun hälytys ei toimikaan odotetulla tavalla.
Yleinen myytti: DIY-järjestelmä ei kelpaa vakuutusyhtiölle
Monet olettavat, että vain ammattilaisen asentama järjestelmä kelpaa vakuutusyhtiölle alennusta varten. Tämä ei pidä täysin paikkaansa – useat vakuutusyhtiöt hyväksyvät myös itse asennetun järjestelmän, kunhan se täyttää tietyt vaatimukset, kuten kattavan anturikattavuuden ja toimivan hälytyksen välityksen.
Alennuksen suuruus ja vaatimukset vaihtelevat kuitenkin vakuutusyhtiöittäin merkittävästi, joten kannattaa aina tarkistaa oman vakuutusyhtiön ajantasaiset ehdot ennen järjestelmän hankintaa. Joissain tapauksissa suurin alennus edellyttää nimenomaan 24/7-valvomoon kytkettyä järjestelmää, mikä ei aina ole mahdollista puhtaasti omatoimisella ratkaisulla.
Milloin DIY ei riitä ja kannattaa kutsua ammattilainen
DIY-järjestelmä ei korvaa lakisääteisiä paloturvallisuusvaatimuksia. Palovaroitin on Suomessa pakollinen jokaisessa asunnossa ja loma-asunnossa, ja sisäministeriön asetuksen mukainen minimisuositus on yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti – käytännössä useampi varoitin on aina suositeltavaa. Palovaroittimien oikeaoppisesta sijoittelusta ja asennuksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa palohälyttimien asennuksesta kotiin.
Jos kohteessa on paljon erillisiä rakennuksia, laaja pinta-ala tai tarve yhdistää järjestelmä valtakunnalliseen päivystysvalvontaan, ammattilaisen asentama järjestelmä on usein perustellumpi valinta. Myös taloyhtiöiden ja yritysten toimitilat vaativat lähes poikkeuksetta ammattilaisen suunnitteleman ratkaisun, koska kattavuusvaatimukset ja vastuukysymykset ovat monimutkaisemmat kuin yksittäisessä kotitaloudessa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko DIY-hälytysjärjestelmän asentaa vuokra-asuntoon?
Kyllä, useimmat langattomat DIY-järjestelmät eivät vaadi poraamista tai pysyviä muutoksia seiniin, joten ne sopivat hyvin myös vuokra-asuntoihin. Kannattaa silti tarkistaa vuokranantajalta, saako antureita kiinnittää edes teipillä esimerkiksi tapetoituihin pintoihin.
Paljonko DIY-hälytysjärjestelmä maksaa?
Perustason paketti muutamalla anturilla ja keskusyksiköllä maksaa yleensä 200–500 euroa. Keskitason ratkaisut, joissa on enemmän antureita ja mahdollisuus valvomopalveluun, sijoittuvat 1 000–2 000 euron haarukkaan.
Tarvitseeko DIY-järjestelmä kuukausimaksun?
Osa järjestelmistä toimii ilman kuukausimaksua, jolloin hälytykset tulevat vain omaan puhelimeen. Jos järjestelmä halutaan kytkeä valvomopalveluun, siitä peritään yleensä kuukausimaksu – tarkempaa tietoa valvomovaihtoehdoista löytyy artikkelista hälytysvalvomoista Suomessa.
Yhteenveto
DIY-hälytysjärjestelmä on toimiva ja edullinen ratkaisu moneen kotitalouteen, kunhan anturien sijoittelu suunnitellaan huolella ja järjestelmä testataan kunnolla ennen kuin siihen luottaa. Se ei kuitenkaan korvaa lakisääteistä palovaroitinta eikä sovi kaikkiin kohteisiin, joten kannattaa aina arvioida oman kiinteistön koko ja tarpeet ennen valintaa. Muista, että hätätilanteessa – tulipalossa, murrossa tai vakavassa onnettomuudessa – soitto hätänumeroon 112 tulee aina ensin, riippumatta siitä millainen hälytysjärjestelmä kotona on käytössä.
